Suomalainen koulu on ollut maailman huippua. Kuten myös suomalaisten luku- ja kirjoitustaito. Ja eri aikakausien kauniit käsialat, joita saamme joskus vanhoissa paperinrapisevissa kirjeissä ihailla. Jopa lukkarinkoulua tahi kiertokoulua tai vain muutaman luokan kansakoulua käyneet suomalaiset osasivat kirjoittaa ja monet niin kauniisti. Sydäntä riipaisee ajatus siitä, että käsialakirjoitus eli entinen kaunokirjoitus ollaan kokonaan poistamassa kouluopetuksesta. Eivät... Continue Reading →
Seitsemäs
Joskus ei päivä mene niin kuin sen suunnitteli ja pian se onkin ehtinyt jo iltaan asti... Kun olin ensimmäisellä luokalla, esitimme luokan kanssa lyhyita kansansatuja, ja eräässä niistä minä olin kissa - ja joku toinen oppilas hiiri-raukka. Satu kertoi syyn siihen, miksi kissat jahtaavat hiiriä. Sillä minun esittämäni kissa oli tuonut laadukkaan, kauniin kankaan hiiri-räätälille... Continue Reading →
Kuudes luukku
Joulukuun kuudes päivä vietämme Suomen itsenäisyyspäivää ja muistelemme maamme vaiheita. Maamme historia on kuitenkin paljon itsenäisyyttämme vanhempi ja on hyvä muistaa, miten suuri siunaus itsenäisyys on. Suurvallat ovat menneisyydessä käyttäneet maatamme taistelutantereena, on eletty sorron ja köyhyyden aikoja, on kärsitty nälänhätää. Ja suomalaisia, erityisesti lapsia, on viety orjiksi vieraille maille. Itse asiassa väkilukuun suhteutettuna jopa... Continue Reading →
Viides luukku
Piparintuoksuista joulua tietenkin, ja kuinkas muuten kuin mummin reseptillä. Eikä mikään elämän myöhempi pipari voi milloinkaan voittaa lapsuuden reseptillä tehtyjen piparien ihanaa makua, tuntua ja tuoksua. Sillä nämä piparit maustuvat aina myös rakkailla lapsuuden muistoilla. Näen vieläkin silmissäni leipomistouhussa olevan isäni kaivamassa kaikkein isoimmalla lusikallamme seuraavaa kaulittavaa piparitaikinan kokkaretta isosta kattilasta, joka laitettiin heti taas... Continue Reading →
Neljäs luukku
Kun olin nuorena opiskelijana mennyt naimisiin ja muuttanut pois kotoa, koin ensimmäistä kertaa jouluahdistusta. Ihmettelin miksi kaikki on niin vaikeaa eikä mene mieleni mukaan. Mistä tulee hirveä kiire - ja miksi minun joulutunnelmani on ihan hukassa? Minun ongelmani oli se, että vanhempani olivat liiankin toimeliaita ja joulu tuli meille joka vuosi "kuin itsestään". Joulu ei... Continue Reading →
Kolmas luukku
Askartelumaailman rikkaus on nykyään aivan uskomaton! Se suorastaan hengästyttää! Omaan lapsuuteen ja nuoruuteen kuului parhaimmillaan silkkipaperia ja kreppipaperia, vaikeasti käsiteltäviä metalllinhohtoisia papereita ja hileitä. Tussit ja puuvärit, vesivärinapit ja turhan laadutonta paperia. Mamman laatikoista sain kaivella kankaanpaloja ja lankoja, nauhoja, nappeja ja helmiä - ja tietenkin käytössä oli voipaperi, vessapaperirullat, munakennot sun muut. Luonnonmateriaaleja unohtamatta.... Continue Reading →
Toinen luukku
Olipa kerran, kauan kauan sitten kaukana kaukana vuorten takana satujen maa... Oletko sinä saanut elää sellaisen ylellisen lapsuuden, että sinulle on kerrottu tai luettu satuja ja tarinoita? Oletko saanut lentää mielikuvituksen siivin siihen ihmemaahan, jossa on prinsessoja ja kääpiöitä, häijyjä noitia ja piparkakkutaloja? Ja aivan kaikki mahdollista. =) Minun isäni oli näyttelijä ja niiden satujen... Continue Reading →
Ensimmäinen
Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä ja kalenteriluukussa on koko jouluevankeliumi pähkinänkuor... eikun tulitikkuaskissa. Tikkuaskia on tuunattu ja Sanaa on saatu esille uudella tapaa. Kun Bible Journaling -juttu saa näin jopa kolmiulotteisen muodon, tällaista innokasta askartelijaa se kyllä hykerryttää. Jonain iltana, kun uni ei ollut tullakseen suunnittelin etukäteen mielessäni, miten tämän jouluisen tikkuaskin toteutan. Täytyy tunnustaa,... Continue Reading →
Joulukalenteri 2020
Eräänä syystalvisena päivänä, kun ulkona oli pimeää ja hyytävä tuuli oli heittänyt jäisiä sadepisaroita kasvoilleni, kaipasin kipeästi valoa ja lämpöä. Takkaan tuli ja kynttilöihin liekki heti sisälle tultua, kuppi teetä ja lämmin viltti vielä ympärille. Kuinka ollakaan, siinä takan loimotusta katsellessani huomasin ajatusteni vaeltavan jouluisiin tunnelmiin. Muistoja nousi mieleen ja aloin suunnitella joulukalenterin tekoa tänä... Continue Reading →
Tulista sen olla pitää!
Siis miehelleni kyllä - mutta ei minulle, kiitos! Tykkään silti olla mukana kasvattamassa chilejä ja jalapenoja, ja usutan ruokavieraitamme kokeilemaan eri chilikastikkeita. Vain vahingossa kerran oikein purra rouskautin ruoassa ollutta chilinpalaa - ja nyt pyrin visusti välttämään, ettei niin käy toiste. Chiliherkuttelijoille erilaiset lajikkeet ja niistä tehdyt kastikkeet ja ruokalajit ovat intohimo. Minäkin erotan jo... Continue Reading →