Neljäs luukku

Kun olin nuorena opiskelijana mennyt naimisiin ja muuttanut pois kotoa, koin ensimmäistä kertaa jouluahdistusta. Ihmettelin miksi kaikki on niin vaikeaa eikä mene mieleni mukaan. Mistä tulee hirveä kiire – ja miksi minun joulutunnelmani on ihan hukassa? Minun ongelmani oli se, että vanhempani olivat liiankin toimeliaita ja joulu tuli meille joka vuosi ”kuin itsestään”. Joulu ei kuitenkaan tule tyhjästä, vaan siinä on jos jonkinlaista valmistelua. Nauttiakseen joulutunnelmasta onkin opittava priorisoimaan asioita ja tykkäämään itse tekemisestä. Hassusti seuraavan sukupolven kanssa voi sitten käydä niin, että tykätäänkin valmisteluista enemmän kuin itse juhlasta.

Väsymistä ja ahdistusta voi vuoden loppumetreillä tulla muistakin asioista. Joulunaluskiireet näännyttävät, terveystilanne saattaa rajoittaa jaksamista, tai tulee pahaa mieltä siitä, että on rajalliset taloudelliset mahdollisuudet järjestellä joulua. Josta voi sitten taas puolestaan syntyä kateutta ja katkeruutta. Toisten ihmisten odotuksetkin kuormittavat ja saattaa jopa olla, että ihmissuhdekriisit pilaavat koko joulun. Ellei korona sitten eristä kaikkia yksinäiseen jouluttomuuteen…

Vaikkei mitään tällaisia joulunajan uhkakuvia olisikaan ilmassa, ei silti ole pahaksi pysähtyä hetkeksi ja hengähtää – vaikka ihan joka päivä sen yhden teekupillisen verran. Kun kuuntelet rentoutusäänitteen, voit varata itsellesi kupin kuumaa tuoksumaan ja kynttilän palamaan tämän hetken ajaksi. Tervetuloa terapeutin seuraan. =)