Jos minun pitäisi määritellä identiteettini ydin lyhyesti, sanoisin; ”Se on Jumalassa.” Maailmankuvani jäsentyy sekin yhtä lyhyesti; ”Se on Jumalassa.” En voisi tietää tätä, ellei Jumala itse olisi tullut sitä meille ilmoittamaan Pojassaan Jeesuksessa.
Tieteentutkijat pyrkivät myös muodostamaan maailmankuvaa. He tutkivat, mikä saa olevaisen olemaan (eli miksi joillakin asioilla on massa). Kuinka ollakaan, he ovat antaneet olettamalleen selitykselle nimen ”jumalhiukkanen”. On riemastuttavaa, kuinka he osuvat lähemmäksi totuutta kuin ymmärtävätkään tuolla nimityksellään.
Raamattu kertoo meille Kolossalaiskirjeessä (1:14-17) Paavalin kautta: ”Hänessä (Jeesuksessa) meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.”
Minä uskon pyhään ja rakastavaan Jumalaan; ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. ” (Joh. 3:16) Ilman hänen rakkauttaan meillä ei olisi toivoa. Pelastuksen lisäksi Jeesus on itse luvannut meille myös rauhan. Tämän maailman toivottomuuden keskellä sillä, joka uskoo, on sisäinen rauha Hänessä.
Haluan omassa elämässäni pyrkiä siihen, että ”Usko(ni) on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. (Hepr. 11:1) Tahdon asettaa toivoni Jeesukseen! Vaikka en vielä näe, minä toivon ja toimin sen mukaan, mihin uskon. Jumalan Sanassa on meille kaikki, mitä me siihen tarvitsemme. Mikä siunaus!
Mantelipuu
Tiesitkö, että Israelissa keväällä ensimmäisenä kukkiva kaunis mantelipuu löytyy myös Raamatun sivuilta. Profeetta Jeremian aivan ensimmäinen näky Herralta oli juuri mantelipuu. Herra oli jo aiemmin luvannut hänelle: ”Minä panen sanani sinun suuhusi” ja tähän ensimmäiseen näkyyn liittyvässä sanaleikissä Herra ilmaisi, että hän itse valvoo sanansa toteutumisen. Sana mantelipuu, shaqed, muistuttaa sanaa shaqad, valvoa, katsoa.
”Minulle tuli tämä Herran sana: ”Mitä sinä näet, Jeremia?” Minä vastasin: ”Minä näen mantelipuun oksan.” Herra sanoi minulle: ”Sinä olet nähnyt oikein, sillä minä valvon, että minun sanani toteutuu.” Jer. 1:11-12
Mantelipuu kukkii siis keväällä ensimmäisenä ja tuottaa satonsa viimeisenä. Se on valpas huomaamaan kevään lämmön koittavan ja reagoi siihen näkyvästi. Mantelipuun ajatellaankin olevan tarkkaavaisuuden
ja lupauksen vertauskuva. Mielenkiintoista on se, että sen sato kypsyy viimeisenä. Meidän uskomme ei perustu näkemiseen ja kokemiseen, vaan siihen, että luotamme Jumalan sanaan. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa sen lupauksen toteutumista, joka kyllä vääjäämättä täyttyy – niin kuin Herra Jeremiaalle sanoi: ”Minä valvon, että minun sanani toteutuu.”
Minä sanoin mantelipuulle: ”Veli, puhu minulle Jumalasta!” Ja mantelipuu puhkesi kukkaan.
Älä pelkää!
Sanotaan, että Raamatusta löytyy ainakin 365 kertaa eli vuoden jokaiselle päivälle rohkaisun sana siitä, että meidän ei tarvitse pelätä eikä myöskään murehtia. 365 -ajatuksen taustalla on juutalaissyntyinen ateisti, uskoontullut ja papiksi opiskellut Richard Wurmbrand, joka aikoinaan opetteli ulkoa lohduttavan jakeen vuoden jokaiselle päivälle. Myöskin juuri sille karkausvuoden ylimääräiselle päivälle helmikuussa 1948, jolloin hänet vangittiin uskonsa tähden. Tuon päivän jae oli Ps. 56:3: ”Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.” Richard Wurmbrand oli uskonsa tähden Romanian vankiloissa 14 vuotta ja teki vapauduttuaan vaimonsa Sabinan kanssa vuosikymmeniä työtä vainotun seurakunnan hyväksi Marttyyrin ääni – järjestönsä kautta. Hänen samannimiseen elämänkertaansa perustuva elokuva ”Tortured for Christ” sai ensi-iltansa juuri viime vuonna.
Raamatussa ”Älä pelkää!” – lupaus on ensimmäisenä annettu Abrahamille, josta puhutaan uskon isänä. ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi.” (1. Moos. 26:24) Hepreankielinen sana yare tarkoittaa pelätä, olla kauhuissaan, mutta myös kunnioittaa. Muiden kielten raamatunkäännöksissä pelko tai kauhu -sanoilla (fear, afraid, terror) käännettyjä heprean- tai arameankielisiä sanoja löytyy Vanhasta Testamentista monia, mm. ’arats, charad, chathath, rakak, chaphaz…Uudessa Testamentissa pelko on kreikaksi phobeo.
Raamatussa pelkoon liittyviä sanoja on käytetty moninkertaisesti enemmän siihen kehotukseen ja joskus ihan varoitukseen, että me pelkäisimme Herraa. Sana kertoo myös tarkkaan Herran pelon siunauksista sekä kunnioituksen puutteen seurauksista. ”Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat.” (Ps. 111:10)
Mietin joskus kuinka meidän aikamme ihminen osaa kunnioittaa Jumalaa, kun me emme kulttuurissamme enää välttämättä opi kunnioittamista tai tervettä ”herranpelkoa”. Uskon silti, että ihminen, joka on aidosti kohdannut Jumalan pyhyyden, tuntee sydämessään tervettä pelkoa ja kunnioitusta Herraa ja hänen Sanaansa kohtaan, ja ymmärtää myös oman syntisyytensä syvyyden. Kirjeessään filippiläisille Paavali kehottaa meitä;”Ahkeroikaa peläten ja vavisten oman pelastuksenne hyväksi”. (Fil. 2:12)
Rukoillaan Sanaa
”Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kostuttavat maan, tekevät sen hedelmälliseksi ja versovaksi, niin että se antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin käy myös sanani, joka minun suustani lähtee: ei se palaa luokseni tyhjin toimin vaan toteuttaa sen, mitä minä haluan, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.” (Jes. 55:10-11)
Olin aikoinaan Suzette Hattinghin raamattutunnilla, kun hän opetti toimivasta rukouksesta. Mieleeni jäänyt ajatus oli hyvin yksinkertainen; Jumalan Sana on totta ja pyhää – ja se toteutuu. Kun me rukoilemme suoraan hänen Sanaansa, silloin rukoilemme hänen tahtonsa mukaan ja hän itse toteuttaa Sanansa. Voimme rukoilla Sanalla, voimme siunata Sanalla – ja saamme luottaa siihen, että Sana myös tekee tehtävänsä. Jeesus itse on Sanassa – hän on Sana, joka tuli lihaksi. Hän itse on rukous Jumalan valtaistuimen luona. Ajatus on huikea! Entäs sitten käytännössä – mitä minä teen? Minä olen kirjoittanut itselleni useista raamatunkohdista sovelluksen, johon laitan minulle rakkaan ystävän nimen hänen puolestaan rukoillessani. Tässä yksi esimerkki;
Psalmi 23:n tekstin mukaelma on tehty ystävän puolesta nimeltä rukoilemiseen (voit sijoittaa ystävän nimen viivalle)
”Herra olkoon sinun paimenesi _____, älköön sinulta mitään puuttuko. Vieköön Hän sinut __________ vihreille niityille lepäämään, johdattakoon sinut tyynten vetten äärelle. Virvoittakoon Hän sinun sielusi __________. Johdattakoon Hän sinua __________ vanhurskauden teillä nimensä tähden. Vaikka sinä __________ vaeltaisit kuoleman varjon laaksossa, älä pelkää mitään pahaa, sillä Herra on sinun kanssasi. Herran väkevä käsi ja paimensauva lohduttavat sinua __________. Herra kattakoon sinulle __________ pöydän sinun vihollistesi nähden. Herra voidelkoon sinun pääsi öljyllä, sinun maljasi olkoon ylitsevuotava. Sula hyvyys ja armo seuratkoon sinua _____ kaikkina elämäsi päivinä, ja suokoon Hän, että saat asua Herran huoneessa
päiviesi loppuun asti. Amen.”
Tällä tavoin Raamattua lainaten voit rukoilla itsesi ja perheesi ja ystäviesi puolesta, seurakuntasi, kaupunkisi ja maasi puolesta, ja Jumala täyttää Sanansa. Jatketaan rukousta ilolla ja innolla!
PS: Tämäkin ajatus löytyy Danilo Vallan Vuoden kirjan sivuilta.
Naurettavan ihmeellistä
Joskus asiat ovat niin kummallisia, että me häkellymme ja on vaikea uskoa kuulemaansa todeksi. On aika tavallista, että meitä alkaa silloin naurattaa.
Saara nauroi myös makeasti. Tiesitkö, että Saara on hepreaksi שרה Sarah ja tarkoittaa ruhtinatarta. Ruhtinattaren nauru. =)
Raamatussa Mooseksen kirjoissa kerrotaan, että he olivat Aabrahamin kanssa asettuneet paimentolaistelttoineen ja lampaineen Mamren tammistoon. Eräänä päivänä sinne saapui kolme tuntematonta miestä, joita Aabraham tahtoi palvella. Saarakin leipoi heille leipää ja miehille laitettiin ruokaa pitkän kaavan mukaan niin kuin siihen aikaan oli tapana.
(Sain muuten toisenlaisesta ajankäytöstä pienen opetuksen, kun olimme aikoinaan Etiopiassa ja tien päällä. Puolimatkassa oli majatalo, jossa oli mahdollisuus syödä. Minä onneton erehdyin tilaamaan kanaa. Siinäpä sitten katselin, kun paikan isäntä lähti viidakkoveitsensä kanssa pihamaalla juoksemaan kanaparven perässä. Ja sehän kesti ennen kuin se kana oli lautasellani asti. Ei niin kovin onnistunut valinta, kun silloin oli turvallisuussyistä ehdittävä aina valoisan aikana paikasta toiseen.)
Palataanpa Mamren tammistoon. Saara kuunteli salaa teltan kätkössä Aabrahamin ja miesten keskustelua. Kun Jumala sitten ilmoitti näiden ihmishahmoisten enkelien kautta, että Saara saisi vielä vauvan, Saaraa alkoi tietenkin naurattaa – olihan hän jo 90-vuotias ja Aabrahamkin kohta 100! Kun enkeli totesi Aabrahamille, että Saara nauraa, niin Saara tietenkin kuuli myös sen ja pelästyi. Hän tuli esiin ja väitti peloissaan, ettei hän ollut nauranut lupaukselle, mutta Jumala totesi enkelin kautta, että kyllä Saara nauroi – eikä siihen ollut vastaansanomista. 1. Moos. 18
Onhan se ihan järjetöntä, että joku vanha mummo saisi vielä lapsen. Taitaisi naurattaa meitäkin, jos joku nyt väittäisi, että vanhainkodissa lähes satavuotias mummeli odottaisi vauvaa. Siitä kertoisivat uutisissa kaikkien maiden televisiokanavat ja tiedemiehetkin olisivat ymmällään. Raamattu kertoo, että Saara kyllä oli vielä vanhana niin kaunis nainen, että jotkut kuninkaatkin tavoittelivat häntä itselleen Aabrahamilta, mutta ei Saara siltikään voinut enää saada lasta ilman Jumalan ihmettä.
Jumala ei Saaran naureskelun takia perunut Aabrahamille antamaansa lupausta. Jumala on huumorintajuinen ja niinpä hän määräsi, että pojalle, jonka Saara synnytti, annetaan nimi Iisak, joka on hepreaksi יצחק Jizhak. Nimi tarkoittaa suomeksi ”hän nauraa”. Saara saikin sitten nauraa ilosta, eikä enää epäuskoisena, kun tuo kauan toivottu vauva syntyi heille.
Saara sanoi: ”Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani.” 1. Moos. 21:6
Jumalan maailmassa asiat tapahtuvat toisin kuin meidän ihmisjärkemme päättelee. Saara sai vauvan vanhalla iällä ja Maria puolestaan oli neitsyt, joka synnytti Jumalan pojan, Jeesuksen. Nämä ovat suuria ihmeitä, joita ihmisen on vaikea ymmärtää. Mutta sama taivaallinen logiikka on totta pienemmässäkin mittakaavassa; meidän elämässämme. Jumala sallii meidän joskus joutua mahdottomuuden eteen, että hän saa osoittaa rakkauttaan ja ratkaista jotain sellaista, johon meidän oma ymmärryksemme tai voimavaramme eivät riitä. Hän on kaikkivaltias. Kun saamme nähdä hänen ihmeitään arkemme keskellä, kuinka silloin käykään? Meidät täyttää suuri ilo! Me saamme nauraa Saaran lailla ja kiittää ihmeellistä Jumalaa. Paavali kirjoittaa siitä filippiläisille:
Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. Fil. 4:4-7
Jeesus Psalmeissa
Jeesuksen hepreankielinen nimi Jeshua ישוע on sana, jonka verbimuodolla ”jasha” ישע on useita merkityksiä; mm. lunastaa ja pelastaa. Sana ja sen eri muodot esiintyvät Psalmeissa 63 kertaa ja lähes aina merkityksessä pelastus (eng. salvation).
Jeshua on arameankielinen nimi heprean Jehoshuasta, joka tarkoittaa ”Jumala on pelastus”. Vanhassa Testamentissa Joosua on Joshua ja itse asiassa nimi on sama. Jeshua, Joshua, englannin Jesus ja kreikan Iesous tulevat kaikki alkujaan Yehoshua -nimestä. (Jotkut raamatuntutkijat opettavat sanan etymologiaa eli sen taustaa ja muuttumista – se on oma mielenkiintoinen alueensa, mutta ei siitä tässä siitä sen enempää. Nettihaulla voi käydä itse etsimässä tietoa.)
Psalmien aarteita siis tässä: näitä jakeita lukiessa voit laittaa mielessäsi pelastus-sanan tilalle Jeesus-nimen ja psalmin sanoin riemuita Jeshuasta!
Herrassa on pelastus. (3:9)
…riemuitsisin valmistamastasi pelastuksesta. (9:15)
Riemuitkoon sydämeni valmistamastasi pelastuksesta. (13:6)
Kunpa Israelin pelastus jo tulisi Siionista! (14:7)
Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani. (18:3)
Sinä annat minulle pelastuksesi kilven. (18:36)
Herra elää! Siunattu olkoon kallioni, korotettu olkoon Jumala, minun pelastajani! (18:46)
Riemuitkaamme sinun voitostasi. (20:6)
…kuinka suuresti hän riemuitseekaan valmistamastasi pelastuksesta. (21:2)
Suuri on hänen kunniansa, kun sinä pelastat hänet. (21:6)
Hän saa siunauksen Herralta ja vanhurskauden Jumalalta, pelastajaltaan. (24:5)
…sillä sinä olet Jumala, minun pelastajani. (25:5)
Herra on minun valoni ja pelastajani… (27:1)
Jumala, minun pelastajani. (27:9)
(35:3,9; 37:39; 38:23; 40:11; 40:17; 50:23; 51:12; 51:16; 53:7; 62:2,3; 62:7,8; 65:6; 68:20,21; 69:14; 69:30; 70:4; 71:15; 74:12; 78:22; 79:9; 85:5,8,10; 88:2; 89:27; 91:16; 95:1; 96:2; 98:2,3; 106:4; 116:13; 118:14,15,21; 119:41,81,123,155,166,174; 132:16; 140:8; 144:10; 149:4)
Tämä kirjoitus löytyy myös Vuoden kirjasta.
Rukoile kanssani
Olen huhtikuun alusta alkaen äänittänyt päivittäin lyhyen rukouksen Danilo Vallan Vuoden kirjan rukousaiheista ja pohtinut äänitteissä asioita, joita sydämelleni on noussut. Karanteeniaikana emme voi kokoontua yhdessä rukoilemaan, mutta on hienoa, että netissä käytettävissämme ovat tällaiset mahdollisuudet olla osallisia hengelliseen yhteyteen rukouksessa, opetuksessa, hengellisen musiikin kuuntelemisessa jne.
Aikoinaan, kun kirjoitin Sinisen rukouskirjan, ajatuksena oli auttaa löytämään sanoja rukoukseen. Lapsen rukous -kirja oli sydämelläni vuosia, ja kirjoitin sen, että uskonasioista vieraantuneet lapset ja vanhemmat voisivat yksinkertaisin rukouksin opetella lähestymään Jumalaa. Vuoden kirjan päivittäisten rukousaiheiden kohdalla minua puolestaan siunaa tai oikeastaan riemastuttaa aivan erityisesti se, että me voimme olla yhdessä rukoilemassa samoja asioita samoina päivinä. Rukoilemme vuoden mittaan jokaisen maailman valtion, jokaisen Suomen kaupungin puolesta ja rukoilemme yhdessä samoja asioita – kuin sopimuksesta. Sovitaan siis, että tosiaan rukoillaan näitä asioita yhdessä ja Jeesushan on itse luvannut meille, että ”jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.” (Matt.18:19) Me saamme ilolla odottaa, että rukouksiimme vastataan!
Äänitetyt rukoukset löytyvät podcasteina täältä:
Voit myös päivittäin lukea rukousaiheet Vuoden kirjan fb-sivulta:
https://www.facebook.com/vuodenkirja/
Jos haluat ostaa Vuoden kirjan tai Lapsen rukous -kirjan itsellesi, ota yhteyttä! (Sininen rukouskirja on loppuunmyyty.)
Kääntykää ja tehkää parannus
Valokuva Harri Poutanen
Parannuksen teko. Mitä sinulle siitä tulee mieleen? Tutummalta kuulostavat varmaan arkisemmat sanat ”minun täytyy parantaa tapani” kaikenlaisiin terveysjuttuihin ja kuntokuureihin tai sitten huonoihin tottumuksiin liittyen, mutta entäpä hengellisesti? Mitä on parannuksen teko tai kääntyminen? Mietitäänpä…
Tiesitkö sinä, että Uudessa Testamentissa evankeliumin julistaminen alkoi usein sanoilla ”Tehkää parannus…”? Vaikka me nykyään mieluummin julistaisimme evankelioidessamme pelkkää rakkautta ja armoa, Raamatussa parannuksen teko (kääntyminen) oli kuitenkin ensimmäinen vaihe evankeliumin vastaanottamisessa. Johannes Kastaja saarnasi kääntymistä, Jeesus itsekin teki niin ja Pietari vastasi kuuluisan helluntaisaarnansa kuulijoille; ”Kääntykää…”
”Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Veljet, mitä meidän pitää tehdä?” Pietari vastasi: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä — keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: ”Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana.” Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.” Ap.t. 2:37-41
Parannuksen teko ei ole pelkkä yksittäinen hetki uskoon tullessa, vaan se on muutenkin pysyvä osa uskovan hengellistä elämää. Meistä on tullut uusi luomus, jota kehotetaan panemaan pois vanha, lihallinen minä. Ilman sitä ihanaa lupausta, että ”Kristus on minussa”, häviäisimme kamppailun ”vanhaa aatamiamme vastaan”. Jo Vanhan Testamentin meille kertoma Israelin kansan vaellus kertoo ihmisluonteen jatkuvasta (ja valitettavasta) taipumuksesta kääntyä pois Jumalan luota. Profeetat kehottivat silloinkin kansaa parannuksen tekoon heprean sanalla שוב ’shub’, joka tarkoittaa (mm.) kääntymistä, palaamista, ennalleen asettamista. UT:ssa kreikankielen sana puolestaan on μετανοεω metanoeo, joka merkitsee mielenmuutosta. (Tässä kohden kannattaa muuten muistaa, että Jeesus ja muut eivät puhuneet kreikkaa, joten käytetty sana on todennäköisesti ollut juuri tuo VT:n ’shub’.)
Eikö olekin huikeaa, miten Raamatussa jopa käytetyn kielten sanatkin täydentävät Jumalan meille ilmoittamien asioiden sisältöä! Jumala tekee kaiken niin ihmeellisesti! Kääntyminen, parannuksen teko on siis mielenmuutos, jossa palaamme Jumalan luokse ja hän ennalleen asettaa alkuperäisen suunnitelmansa yhteydestä ihmisen kanssa, kun se nyt on mahdollista Jeesuksen sovitustyön kautta. Tässä juuri onkin evankeliumin ilosanoman ydin, mahdoton on tullut mahdolliseksi, ja piston sydämeensä saanut tuhlaajapoika/tytär voi palata Taivaallisen Isänsä luokse.
Kun näitä sanojen merkityksiä tutkailin, tuli esiin vielä yksi hauska yksityiskohta noista käytetyistä sanoista. Raamatussa numeroilla on iso merkitys. Nämä sanat ovat Raamatussa yhteensä 1100 kertaa ((שוב ’shub’ 1066, μετανοεω metanoeo 34). Kun luku 1100 jaetaan numerolla 22, joka on Raamatun rakenteellinen luku, saadaan 50. Se puolestaan on Pyhän Hengen luku ja vuosissa ajateltuna Riemuvuoden luku. Eli sen voisi ajatella vaikkapa näin; kun me saamme piston sydämeemme ja haluamme olla kuuliaisia Jumalalle – ja siis vastaamme hänen kutsuunsa kääntyä ja tehdä parannusta – silloin Pyhä Henki vaikuttaa meissä sekä pelastuksen että opetuslapseksi tulemisen (Jeesuksen sovitustyön mahdollistamana) ja meille koittaa elämässämme todellinen riemuvuosi!
Tämä oli alun perin (pitkä) esipuhe Vuoden kirjan päivän (15.8.) rukousaiheeseen, joka on uskovien parannuksen teko. Rukouksen voit kuunnella ja rukoilla muitakin rukousaiheita yhdessä kanssani tästä linkistä: https://soundcloud.com/hanna-maria-vahala/rukous-1582020
Luetaan – ja kuunnellaan -Raamattua
Raamattu on ihmeellinen kirja. Sen sisältö on elävä, joten Raamattua lukiessa se voi ihan oikeasti puhua – Jumalan henki, Pyhä Henki puhuu minun hengelleni. Miten tämä ”keskusteluyhteys” on mahdollinen? Siihen on vain yksi tie – syntinen ihminen voi tulla Jumalan luokse ainoastaan Jeesuksen sovitustyön kautta. Silloin syntinen ihminen voi kohdata elävän Jumalan, eikä ole enää synnin lain alla. Silloin Sana puhuu.
Ihmeellistä Raamatussa on myös sen kielellinen rikkaus. Alkukielet heprea ja kreikka ovat vivahteikkaita ja ilmaisurikkaita kieliä – käännöksiin ei voida mitenkään sisällyttää kaikkea niiden sisältöä. Siksipä meille onkin suuri siunaus, että voimme lukea eri käännöksiä sekä suomeksi että muilla osaamillamme kielillä. Itse asiassa ei aina tarvitse edes osata kieltä, kun meillä on internetissä tarjolla palvelimia, joista mm. löydämme alkukielisten sanojen merkityksiä tai voimme lukea asioita jonkun raamatunopettajan avaamana. Yksi oma vinkkini tutkimiseen on Uskonkirjat -sivuston Raamattu-haku, jossa on mahdollista avata rinnakkain suomenkielinen käännös ja vertailutekstinä King James, josta voi sitten klikata auki jakeiden yksittäisiä alleviivattuja sanoja ja tutkia niiden merkityksiä. Ja uppotua siihen tuntikausiksi…
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
No niin, tämä kaikki oli esipuhetta sille, että ehdotan myös Raamatun kuuntelemista. Raamattua on luettu ääneen kautta aikain – ja taas meidän ajassamme elävällä ihmisellä on osanaan se siunaus, että saamme kuunnella äänitteitä. Englanninkielisistä Raamatun lukijoista on suosikkini David Suchet – meille tuttu Poirotin hahmon esittäjä.
https://www.biblegateway.com/audio/suchet/nivuk/Gen.1
Itse olen alkanut äänittää satunnaisia lukuja Raamatusta käyttäen vanhaa vuoden 1776 Bibliaa. Luettavat luvut ovat useimmiten Danilo Vallan Vuoden kirja -kalenterikirjan päivittäisiin raamatunkohtiin liittyviä, koska teen myös rukouspodcasteja Vuoden kirjan päivittäisistä rukousaiheista. Molemmat löytyvät soundcloud- ja facebook-sivuiltani.
Olet sydämellisesti tervetullut kuuntelemaan Raamattu-podcastejani!
Ajatuksia Psalmeista
Olen jo vuosia suunnitellut paneutuvani lukemaan Raamatun psalmeja kaikessa rauhassa. Kirjahyllyssä on odottanut Spurgeonin kaksiosainen kommentaari, jossa jokaista psalmia pohditaan erikseen. Useita eri suomen- ja englanninkielisiä Raamattuja on myös pöydälläni ja olenkin ”läpi lukenut” psalmit monesti. Minua kiinnostavat myös alkukielen sanojen merkitykset, vaikken hepreaa ja kreikkaa osaakaan, ja tässä kohden olenkin iloinen netin ihmeellisestä maailmasta, josta löytyy sanojen käännöksiä. Niinpä jossain vaiheessa otin eteeni tyhjän muistikirjan ja kynän – ja aloitin. Kirjoitin tyhjälle sivulle ensimmäisen psalmin 1938 käännöksestä, luin Spurgeonia ja tutkin heprealaisia sanoja käännöksineen, jopa piirustelin niitä toiselle sivulle – ja pohtiessani eri sanomisen tapoja tein oman käännökseni psalmista jo kirjoittamani viereen. Ensimmäinen psalmi mahtui siis yhdelle sivulle tuplasti kirjoitettuna… Mielessäni vilahti, montakohan sivua psalmiin 119 ollenkaan menisi? =) Tavoitteenani on nyt (kevät -22) alkaa tutkia psalmeja viikoittain – ja kutsun sinua mukaan! Voit kuunnella ajatuksiani ensimmäisestä psalmista ja jatkossa myös muista psalmeista sitä mukaa kun niitä tutkin.
Hanna-Maria.net 
Vastaa