Minäpä kävin kylässä – eli siis kirjoitin vieraskynä -kirjoituksen Laukkaavan lampaan blogiin. Siellä sitä voi käydä kurkistamassa, tervemenoa vaan! (Klikkaa linkkiä)
Tai sitten voit rullailla alaspäin ja kurkata sitä tässä:
Uskalla olla luova!
Kaikissa meissä asuu pieni taiteilija. Niin se on – ja olisi hienoa, jos se saisi myös näkyä. Jotkut meistä ovat sukeltaneet luovuuteensa sellaisella luottamuksella kuin pieni lapsi, joka hyppää isän syliin.
Mutta uimaan pääsee kyllä aikuinenkin ihan yhdellä heittäytymisellä, kun vaan ehtii uskallukseen asti. Ei siis tarvitse varovasti hivuttautua kohti omaa luovuuttaan, kohti sisäistä taiteilijuuttaan vain milli milliltä, siveltimenveto kerrallaan. Tai sanojen aarreaittaa tarkastella vain sana kerrallaan… Tai tyytyä musiikissa yhteen haparoivaan nuottiin. Maalaa maailma, sanoita sydämesi ja anna sävelien soida! Sillä voit kuulla, kuinka soi koko maailma, luomakunta sinunkin kauttasi ylistää Luojaa!
Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani,
miten suuri ja mahtava sinä olet!
Ps. 104:1 (Lue koko psalmi – ja vaikka edellinenkin!)

Anna rohkeasti luovuutesi kasvaa, istuta siemen ilmaisun mustaan multaan, rikkaaseen maahan, heittäydy tekemään… ja niin mullasta versoo ensin vihreää ja sitten muitakin värejä.
Värit koskettavat minua
ja tunnen eläväni.
Hengitän punaista tulta
ja se polttaa sisintäni.
Siniseen katoan hiljaa,
tuuli puhaltaa lävitseni.
Keltainen pirskuu kasvoilleni
ja naurua kuplii kulmillani.
Vihreän moninaisuus kietoo minut,
se valuu samettina,
säkkikankaana raapii,
silkkinä liehuu…
Olisiko tunteita olemassakaan
ilman värejä?

LUOVUUS SINUSSA ON JUMALAN LAHJA
Jumala antaa meille tässäkin kohden kasvun. Sillä ei taivaan ja maan Luoja, Iankaikkinen, joka loi meidät kuvakseen, kaltaisekseen, ole unohtanut meistä pois ihanaa lahjaansa; luovuutta. Ihminen monesti unohtaa, mitä kaikkea hän voi olla. Ja olla nimenomaan Herrassaan, Jeesuksen sovitustyön kautta.
Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja ja taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu. Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1. Moos. 1:26-27
Ymmärrän kyllä, että syntiinlankeemuksen varjo on meidän yllämme ja se saa meidät – ei ainoastaan unohtamaan – vaan myös hukkaamaan itsemme sekä ihan itseltämme, mutta ennen kaikkea Jumalalta.
Niin me luulemme, kun tietämättämme ja joskus ihan tieten tahtoen häneltä piiloudumme.
Hän ei kuitenkaan ole kaukana meistä kenestäkään, kun vaan käännymme hänen puoleensa ja huudamme häntä avuksemme. Ja miten Herra meille vastaakaan! Hän ottaa meidät vastaan Jeesuksen sovitustyön kautta ja Jeesuksessa meistä tulee ihan uusi luomus. Mahdoton tulee mahdolliseksi ja Jumalan suunnitelma meille ja meidän elämäämme voi toteutua.
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi,
vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Joh. 3:16

UUTTA LUOVA JUMALA LUO MEISSÄ JA MEIDÄN KAUTTAMME UUTTA
Taidetta tekevänä terapeuttina minulla on jokaisen kohtaamani ihmisen kohdalla unelma. Tahtoisin nähdä ihan ihmisen siinä potentiaalissa, jonka Herra itse on hänelle antanut. Sellaisena, millaisiksi hän meidät loi, kun hän rakasti meitä. Ihan niin kuin toukka muuttuu perhoseksi ja tapahtuu luonnon ainoa täydellinen muutos uudeksi solutasoa myöten. Tämä on metamorfoosi, muodonmuutos, ja tuo sama kreikankielinen sana on myös yhdessä lempiraamatunjakeistani.
Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan,
vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta,
tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto,
mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Room. 12:2
On aivan kuin Herra kirjoittaisi meihin uutta!
Oletko sinä koskaan tuntenut intohimoa sanojen ihmeellisessä maailmassa?
Sanat virtaavat paperille ja aika katoaa.
Katson rivejä taaksepäin kuin jalanjälkiä lumessa.
On innokasta harppomista, on myös haparoivia askelia, kompastumisia,
kirjainten kaunis koreografia.
Ja ahneesti, ahneesti katson eteenpäin:
kuin valkoista maisemaa, kynääni odottavia puhtaita sivuja äärettömiin.
Emme taida ymmärtää paljoakaan siitä, miten luovuus on Jumalalle tärkeää. Kuitenkin se löytyy ihan Raamatusta. Kun Jumala oli luonut ihmeellisen maailman, hän totesi, että se on sangen hyvä.
Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli,
ja katso, se oli sangen hyvää.
1. Moos. 1:31
RAAMATTU ON LUOVAN IHMISEN AARREAITTA!
Raamatussa on kokonaisia kirjoja täynnä runoutta ja muissakin kirjoissa kielen kiehtovaa rikkautta. Kun Herra antoi telttamajasta ja sen varusteista ohjeita Moosekselle, kuinka tarkkoja ne olivatkaan; kaikki materiaalit ja kuviot, aina lankojen värejä myöten. Ja tekijöiksi kutsuttiin parhaat taitajat, joista erikseen mainitaan, että Herran oma henki ohjasi heidän tekemistään. (2. Moos. 25 ja 35) Raamatun muusikot puolestaan olivat osa papistoa – niin merkittävä asia on ylistysmusiikki!
Ja hän asetti Herran arkin eteen leeviläisiä palvelemaan ja kunnioittamaan,
kiittämään ja ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa.
1. Aik. 16:4
Jumala on Jumala ja me olemme ihmisiä. Jos kerran Raamatun henkilöt usein vähättelivät itseään, ei ole ihme, että mekin helposti teemme niin.

UNOHDA TEKOSYYT JA KOKEILE!
”Mutta kun minä en osaa!”
Osaamisella ei ole mitään tekemistä luovuuteen heittäytymisen kanssa. Tekeminen on avainsana.
Rohkeaa kokeilemista ja ainakin hetkittäin onnistumisen iloa!
Jos jotain meneekin ihan pieleen, niin laita nuotit uuteen järjestykseen, sovittele sanat toisin. Revi maalauksesi palasiksi – ja tee sitten niistä kiehtova kollaasi!
Voit tietenkin myös selailla oppaita tai googlata opetusvideoita, mutta käytäntö opettaa meitä aina kuitenkin paremmin kuin pelkkä teoria – halutessaan teorian tukipuilla voi tarvittaessa teknisten taitojensa kasvua tukea. Tartu toimeen ja ryhdy vaan rohkeasti tekemään!
”Mutta kun minulla ei ole mitään materiaaleja!”
Maailma on materiaalia täynnä! Nappaa vanha kirja ja poimi sieltä tyhjät sivut paperiksesi, leikkaa kirjaimet ja kuvat aikakauslehdestä kollaasiisi, purista marjojen mehu maaliksesi – tai punajuuri – tai käytä teetä tai kahvia – ja tee jauhoista liimaa. Leikkaa osmankäämin varresta itsellesi pensseli. =)
”Mutta kun minulla ei ole ideoita!”
Oi, katso luontoa kaikessa monimuotoisuudessaan! Kaada väriä, pirskottele, puhalla se pillillä liikkeelle! Piirrä väriläiskästä, mitä siinä sinulle näkyy; kukkien, lehtien muotoja, kasvoja, aaltoja, pilviä? Leikkaa lehden sivut suikaleiksi ja puno ne sellaisinaan kirjavaksi korinpohja-kollaasiksi. Doodlaa kynällä kiemuroita, neliöitä, kuviosarjoja. Yllätyt siitä, mitä kaikkea upeaa käsistäsi syntyy.
Luovuus on iloa – ja joskus tietenkin myös luomisen tuskaa. Joku ihmettelikin, kuinka iloinen ihminen muka voi kirjoittaa runoja. Taisi olla suomalainen se ihmettelijä. Kannustan sinua joka tapauksessa heittäytymään tekemiseen.
Hanna-Maria Vahala

Kirjoittaja on taiteilija-evankelista ja terapeutti, jonka intohimona on kokeilla kaikkea uutta taiteen tekemisessä ja jakaa osaamistaan myös muille kursseilla ja myös seurakunnissa vieraillessaan.
Viime vuosina uutta tekemistä ovat olleet bujoilu, mixed media ja journaling, erityisesti Bible Journaling + Prayer Journaling. Laulaminen on tällä hetkellä valitettavasti katkolla ääniongelmien vuoksi. Hanna-Marialta on myös julkaistu joitakin hengellisiä kirjoja ja viimeksi hän on toimittanut Vuoden kirjan (2019)
Kirjavaa kirjoittamista ja mm. kokkaavan puolison reseptejä löytyy kotisivulta https://hanna-maria.net/
Rukouspodcast Danilo Vallan Vuoden kirjan rukousaiheista löytyy joka päivä https://soundcloud.com/hanna-maria-vahala
Vastaa